
Mä olen nyt toista vuotta Suomen tieteis- ja fantasiakirjoittajien hallituksessa ja siinä roolissa kävinkin viikonloppuna Tampereella spefiseurojen yhteistyökokouksessa. Keskustelunaiheina olivat tulevat tapahtumat ja yleisempi kuulumisten vaihtaminen yhdistysten kesken. Itselleni tuli yllätyksenä, kuinka verkottunut suomalainen nörttikulttuurikenttä on, sillä ihmiset jakoivat kuulumisiaan erilaisten japanilaisen populaarikulttuuritapahtumien (conien) puolelta, sekä esimerkiksi Tampere Kupliilta kävi kaveri esittäytymässä, samoin Tolkien seurasta. Oli innostavaa saada kasvot ja nimet monille niistä ihmisistä, jotka vaikuttavat suomalaisen spekulatiivisen fiktion kentällä yhdistystasolla, sekä laajemminkin suomalaisella kulttuuriyhdistyskentällä. Meitä oli paikalla tamperelaisia, turkulaisia, espoolaisia ja helsinkiläisiä. Aivan kaikki mahdolliset yhdistykset eivät olleet tulleet paikalle, mutta kuiteskin. Kokouksen osallistujat piirsivät läsnäolollaan karttaa maantieteellisesti hajaantuneesta, mutta tiiviistä yhteisöstä. Paikan päällä tapahtuvat tapahtumat ovat toiminnan hillo. Ostin yhteistyökokouksen jälkeen turkulaisilta Turun yliopiston tieteiskulttuurikabinetti ry:n keltaisen kirjan, Tyrän saaneen ampiaisen, joka myyntipuheen mukaan oli heidän suosituin teoksensa. Seuraavana päivänä jatkoin kuulumisten vaihtoa spefiläisten kanssa Tamperelaisessa Lategames -baari/kahvila/ravintolassa, joka oli itselleni aivan uusi paikka. Sielä voi pelata lautapelejä, videopelejä, istuskella sohvalla jutellen ja menusta löytyy jokaisella jotakin: pirtelöitä, kakkupaloja, piirakkaa, hampurilaista, alkoholittomia ja holillisia juomavaihtoehtoja. Samalla sain mukaani erään hillittömän pöytälaatikkoteoksen.
Minulle spefiyhteisössä toiminen on puoliammatillista. Toisaalta toiminnan kautta pääsen yhteisöllisen, tieteiskirjallisuusaiheisen tiedon äärelle ja kirjallisuuteen tutustuminen vahvistaa kykyäni ilmaista itseäni kirjallisesti. Ne jotka tietävät, tietävätkin, että kirjallinen ilmaisu kulkee vahvasti osana kuvallista ilmaisuani. Haluan oppia olemaan kirjalliselta ilmaisultani rohkeampi ja autenttisempi. Haluan kyetä olemaan minä, yhtä aidosti paperilla, kuin olen opetellut olemaan maalauskankaan ääressä. Toisaalta, en voi väittää, etteikö tieteiskirjallisuusyhteisössä vaikuttaminen olisi ihan vain puhtaasti hauskaa. On rentouttavaa, kun voi jauhaa jotain tuubaa samanhenkisten ihmisten kanssa ja oppia samalla keskeisten kirjojen ja kirjailijoiden nimiä. Esimerkiksi useamman keskustelun perusteella, minun tulisi lukea Linnunradan käsikirja liftareille.
Youtube-kanava
Idea youtube-kanavasta tuli paluumatkalla kotia. Istuin bussissa ja mietin kaikkia niitä hyviä keskusteluja, joihin olin osallistunut viikonlopun aikana. Haikeus täytti mieleni. Meillä kaikilla on arkemme, työmme ja omat hommamme, mutta en halunnut, että välimatka katkaisee hyvän flown. Koen aina oloni niin kovin energiseksi ja uudelleen voimistuneeksi, kun olen saanut viettää aikaani tämän porukan kanssa. Sain ajatuksen, että jos tekisin sellaisen kasuaalin videopäivityksen, jossa jaan ajatukseni viikonlopusta ja kertoisin palautteeni kirjoista, jotka sain ja ostin Tampereella ollessani. Se olisi tapa jatkaa keskustelua. Tapa pitää yhtyettä yllä.
Tutustu Tyrän saaneeseen ampiaiseen ja muihin Turun yliopiston tieteiskulttuurikabinetin julkaisuihin: Lue lisää
Mikäli kirjan haluaa ostaa, suosittelen tekemään sen suoraan heidän kautta. Kirjakaupoissa teos on merkittävästi kalliimpi. (5e vs. 15e)
